Häiriöitä, häiriöitä, häiriöitä

Ihan koko viikko ei ole mennyt treenatessa, siivottukin on, ja kirjahyllyn raivaamiseen koirat osallistuivat erityisen aktiivisesti.
Treenien osalta tämän viikon teemaksi näyttää hiukan huomaamattakin tulleen häiriöiden alla treenaaminen. Ihan "tavallistakin" treeniä tarvitsemme vielä moniin asioihin, mutta kaiken tekemisen vieminen uusiin ympäristöihin ja treenien onnistuminen vieraissa paikoissa erilaisten häiriöiden alla tuntuvat aivan keskeiseltä tulevaisuudessa siintävää tokokoetta ajatellen.

Maanantai
Linnakiinteistön piha
* Paikallamakuuta kävelylenkillä, lyhyt parin minuutin juttu, lisäksi muutama perusasento.
Vaikeaa oli, todella! Isoin haaste oli, kun mukana ollut Dave lähti pihasta ystäväni kanssa - Magda jäi kurkkimaan, minne he menivät. Magda oli kuin jousi, mutta saatiin kuin saatiinkin jokseenkin onnistunut (tiheästi palkattu ja varsin lyhyt) paikallamakuu.
*Manhattan-ruokakaupan parkkipaikka
Vaikeaa oli täälläkin, koska ystäväni meni kauppaan ja Magda jäi taas kyttäilemään perään, että minne hän meni ja koska tulee. Alku oli tosi hankala, mutta päästiin parin minuutin kuluttua vauhtiin: perusasentoja, lyhyitä seuraamispätkiä ja jopa paikalla makuutakin (treenin loppupuolella) saatiin otettua. Ehdottoman hyvä häiriö tämä, kun jäämme odottamaan kaveria. Näitä lisää!


Tiistai
Johannan vetämät treenit Liedossa
*Kuten hallilla yleensä aina, Magdan into korkealla. Seuraamista, käännöksiä -> paranivat, kun nostin oman katseeni ylemmäs, jolloin Magdan helpompi lukea suuntia.
Loppuun paikallamakuurivi, jossa Magda innokkaan, iloisen kääpiöpinserin ja rauhallisen hovawartin välissä. Magdan vire oli minun silmääni optimaalinen: likka oli keskittynyt ja asento pysyi ryhdikkäänä, mutta ei ollut lähdössä mihinkään.
Magdalle näyttää - toisin kuin Davelle - toimivan tässä tiivis katsekontakti minuun, pysyi keskittyneenä eikä pää kääntyillyt tai pyrkinyt nuuskimaan. Tosi tyytyväinen olin tähän!

Keskiviikko
Kotona
Otin molempien koirien kanssa ylipitkän paikalla makuun, jätin ne vierekkäin olohuoneeseen siksi aikaa kun siivosin kylpyhuonetta. Tiskaamiseen kun ovat tässä liikkeessä häiriönä jo tottuneet, menin "piiloon" välillä eri huoneeseen.

Ulkona Daven kanssa tokoilua ja ihana, ihana Davetsu myös ohitti omalla kadulla toisilleen rähistelleet urokset pitäytyen katsekontaktissa minuun. Setämies on keksinsä ansainnnut!

Torstai
Piipa Takala kävi hieromassa Magdan; sunnuntain agitreeneissä Magda pudotteli rimoja, joten halusin tsekata tilanteen saman tien. Pientä jumia oli toisen puolen reidessä, lähti auki kertahieronnalla.
Molemmat koirani ovat kyllä ihan pöhköinä Piipaan, Magda pyöri hierontamatolla selällään jo ennen kuin mitään oli tapahtunut, potki ilmaa ja touhusi, kävi välillä Piipan sylissä ja taas matolle odottamaan.
Yritän nyt todella muistaa sen takajalkojen venyttelyn agitreenien jälkeen, siitä olisi hyvä saada rutiini.

Perjantai
Keskustassa, Yliopistonkadulla
Kävimme tekemässä Katjan ja Veeran seurassa hiukan vajaan puolen tunnin häiriötreenit kävelykadulla. Magda oli saman tien työvireessä ja teki hienosti, kohta kadusta oli sama kuin lauantaina, joten ehkä siksikin heti hahmotti asian. Seuraamista, käännöksiä, perusasentoja, paikallamakuuta. Perussettiä, mutta hyvä saada lisää tottumusta siihen, että treenataan muuallakin kuin hallissa, kotikentällä tai kotona.

Magdan treenit kruunasi uusi tuttavuus, kun nahkamallisen trikkiuroksen aikaan omistanut ohikulkija kävi rapsuttelemassa Magdaa ja juttelemassa. Magda oli oitis pusuttelutuulella!

BH-kokeen hengessä jätin Magdan myös odottamaan kytkettynä, menin itse kadun toiselle puolelle tavarataloon (treenikaveri oli vähän matkan päässä vahtimassa, ettei kukaan mennyt häiritsemään Magdaa). Magda odotteli kuulemma aivan hiljaa, ja teinkin perään toisen harjoituksen, kävelin eri suuntaan, kulman taakse piiloon. Hiljaa odotteli edelleen, ohikulkijoita vain katseli.

Hyvää kontaktitreeniä olivat myös tilanteet, joissa ihmisryhmä kulki molemmin puolin meistä ja muita koiria lenkkeili ohi.
Olin tähän kävelykatutreeniin kokonaisuutena erittäin tyytyväinen, vire oli Magdalla hyvä ja silti "jälki" siistiä, ja kun vielä itse ymmärsin tällä kertaa olla jatkamatta liian pitkään - great!

Treenin jälkeen kävimme vielä Hansa-korttelissa kävelyllä. Kumpikaan koirista ei hämmentynyt peilikirkkaista lattioista, ritilöistä, rappusista, kuulutuksista tai muustakaan. Kävelyn lopuksi otimme vielä pienen paikallamakuun ravintola Foijan edessä, hyvin meni tämäkin.

Olen entistä vakuuttuneempi, että avainsana on RUTIINI, sitä vain lisää, niin kyllä tästä hyvä (tai ainakin jotain..) tulee.
Lauantaina menen katsomaan tokokoetta, eikä isompia ole tarkoitus treenata ennen sunnuntaita ja agitreenejä.

Hupsista! Viikon isoin uutinen meinasi unohtua. Treenikaverimme Katja ja Veera (Mustan Riiviön Helmi) nappasivat viime sunnuntain tokokokeesta viimeisen puuttuvan ykköstuloksen ja samalla TK3 koulutustunnuksen! Uskomattoman hieno juttu!
Eikä tämä ole edes kovin tavallista rodunkaan tasolla, esimerkiksi viime vuonna ei nahkojen varsin lukuisista koekäynneistä huolimatta yhtään TK3-tulosta Koiranetin mukaan tullut. Naureskelinkin, että mehän voimme ehkäpä korkata luokkamme yhdessä - he erikoisvoittajan ja me alokasluokan.. Paitsi että Katja ja Veera ovat mitä luultavimmin valmiita koitokseen ennen meitä. Onnea vielä, olette te taitavia molemmat!