Koiratanssin SM-kisatunnelmaa

Kuva koiratanssin SM-kisoista lauantailta 3.4.2010, kuvassa kerrassaan loistavat, kisassa hopeaa ottaneet Leena Inkilä ja snautserinsa Rita (Mihan Syysriite).
Viime viikkoina olemme treenanneet Magdan ja Davenkin kanssa niin ahkerasti tokoa, että saaristoleirimme jälkeen pidimme ensin kunnon lepopäivän, perjantain aamupäivän tokoilujen jälkeen treenasimme Magdan kanssa vasta sunnuntai-iltana ja silloinkin agilityä.
Koska koirillani oli lauantaina lepopäivä, lähdin itse katsomaan koiratanssin SM-kisoja kotihallillemme Lietoon. Kokonaisuutena taso oli minusta varsin vaihteleva. Tätä varmaan selitti osin sekin, ettei tämän Suomessa nuoren lajin SM-kisoihin ollut esikarsintaa. Osa koirakoista oli harrastanut lajia vasta suhteellisen vähän aikaa, osa koirista taas oli jo hyvinkin iäkkäitä, kuten jo 13,5 vuotias shelttiherra Oiva (Kis-Min Bandleader).
Jokainen koirakko kuulutettiin vuorollaan kehään pienen esittelyn kera, ja naureskelimme treenikaverini Hannen kanssa, ettei kovin hyvää luvannut se, miten kyynelehdimme jo siinä vaiheessa, kun ensimmäisenä esiintynyt Oiva esiteltiin. Paljon muitakin tunteita hallissa toki koettiin, oivaltavat esitykset ja koirien into saivat usein hymyn yleisön huulille.
Omasta treeniryhmästämme kisaan osallistui valtavan kaunis sekarotuinen Gaia omistajansa Joannan kanssa. Alla olevassa kuvassa parin herkän esityksen päättänyt hauska loppuliike.
Jokaisella koirakolla oli hyvät hetkensä, ja yleisö eli mukana antaen kaikille työrauhan ja toisaalta nauraen, liikuttuen ja kannustaen. Mieleeni jäi monta koirakkoa, joiden "uraa" on kiinnostava seurata jatkossakin. Kärkikolmikko teki kyllä vakuuttavaa työtä, ohjelmat olivat monipuolisia, tunteita herättäviä ja teknisesti haastavia. Ensimmäisen linkin takaa löytyy kolmanneksi tulleiden Tiina Paavolan ja kultainennoutaja Annin (Greenhill's Zesty) esitys, joka hurmasi paitsi koiran pohjattomalla innokkuudella ja osaavuudella myös ohjaajan hyvällä liikkumisella. Tiina ja Anni
Tiina kertoikin kisan jälkeen poikansa opettaneen häntä räppäämään, ja nauroi pojalla olleen siinä kova homma. Koirakon mukana kisatunnelmaa aistimassa oli myös 15-vuotias kultainennoutaja, joka kuulemma toimii heidän valmentajanaan.
Kisassa toiseksi sijoittuivat jo edellä mainitut Leena ja snautserinsa Rita ohjelmalla, joka oli paitsi kaunis myös teknisesti vaativa. Rita työskenteli niin hyvässä vireessä ja innokkaasti, että voisin veikata sille olleen vaikeimpia muutamat hitaammat suvantokohdat. Oheisesta linkistä voit katsoa heidän esityksensä. Leena ja Rita
Suomen mestaruuden veivät aika odotetustikin Sini ja Sonic (Mutkis Onnensoturi), Suomen kansainvälisestikin menestynein koiratanssipari. Hyvältä näytti, teknisesti vaikeita liikkeitä ja Sonichan on ihan uskomaton tuossa innossa ja varmuudessa. Ihana temperamentti! Kukka oli suussa estämässä haukkumista, mistä jotkut tuomarit anoivat kritiikkiä. Sinin ja Sonicin video löytyy täältä: Sini ja Sonic


Kahdet agitreenit ja kontaktikoulu
Sunnuntaina Magda pääsi taas hommiin. Agitreeneissä radalla oli tällä kertaa vain hyppyjä ja putkea. Rata oli nopea, ja selvästi Magdasta hauska. Muutenkin neidillä oli kova meno päällä, lämmittelylenkiltä kiskoi hallille ja hallilla yksittäisesteillä oli kovin oma-aloitteinen hyppimään mm. rengasta jo ennen käskyä. Lisäksi otimme ns. rämäytystreeniä keinulla (koira istuu keinulaudan vieressä ja painaa itse keinun käpälällä maahan aiheuttaen rämähdyksen) ja lämmitteltyksi myös hiukan koiratanssiliikkeitä, pujottelua jalkojeni välistä lähinnä.
Magda saa kyllä väkisinkin hymyn huulille vähän flunssaisemmaltakin ohjaajalta (itse en ollut ihan vastaavassa vireessä, niistelyä vähän väliä). Magdalle kun jäi päälle se pujottelun into niin, että kun sitten kutsuin sivulle perusasentoon, Magda sujahti päättäväisesti jalkojeni väliin, jäi istumaan sinne ja killitti tiukasti silmiin! Voi elämän kevät, voin vain kuvitella, mitä tämä likka aikanaan tokokokeessa keksii..
Ihan hirvittävästi tykkään Magdassa tuosta kokeilevuudesta, ja olen sitä kyllä parhaani mukaan ruokkinut. En toru vääristä vaihtoehdoista, jätän ne vain huomiotta ja palkitsen oikeat, ja ylipäänsä yritän kouluttaa mahdollisimman paljon asioita operantisti, koiran oma-aloitteisuutta ja hoksaamista tukien.

Maanantaille olimme varanneet hallin tunniksi Magdan ja Tikku-poron treenejä varten ihan itsellemme. Ohjelmassamme oli lähinnä pujottelua sekä putkeen lähettämistä erilaisista vaikeista kulmista. Tuntimme jälkeen osallistuimme vielä kontaktikouluun, jossa saimme lisää ohjeita kontaktialustan kanssa työskentelyyn. Nythän Magda sinne jo reippaasti hakeutuu ja hyppää läppäisemään vaikka alusta olisi kädessäni. Koitetaan siis työstää edelleen myös kotona tätä asiaa, vaikka toko on meillä nyt pääasiassa työn alla.