Koiratanssin levyraati

Tällä viikolla järjestimme koiratanssitreeneissä Magdan ja yhden luokkakaverinsa levyraadin: kummaltakin koirakolta kuunneltiin kolme vaihtoehtoista kappaletta, joista sitten voisi löytyä se kappale, johon ryhdytään rakentamaan koreografiaa. Magdalle valitsemani kappaleet olivat Randy Crowfordin Street Life, Grace Jonesin Pull up to the bumper Terence Trent Darbyn Rain.
Kaikki kappalet ovat sellaisia, joista itse pidän ja joita jaksan kuunnella, mutta tarkoituksena oli seurata erityisesti koiran liikehdintää ja katsoa, mikä sopisi Magdalle - ja toki myös minulle. Kaikki kappaleet saivat kannatusta, jokainen vähän eri syistä. Kaiken kaikkiaan ryhmä oli ihanan kannustava - meitä oli ollut kuulemma kiva katsoa, mikä tietysti on yksi koiratanssin tavoitteistakin, sen lisäksi, että esiintyjillä on hauskaa!
Koska koreografiaa meillä ei vielä ole, teimme musiikkiin mitä osasimme: seuraamisia molemmin puolin, peruutusta, pujotteluja ja kiertämisiä, pyörähdyksiä jne. Magda tosin teki oma-aloitteisesti myös muutaman tokon liikkeestä maahanmenon!

Magdan joustavaan liikkumisen tapaan katsottiin sopivan parhaiten Grace Jonesin kappaleen Pull up to the bumper, josta kyllä itsekin pidän paljon. Sitä tosin vaivaa sama, kuin oikeastaan kaikkia ehdokkaitani: rytminmuutoksia ei ole kovin paljon. Hitaampien ja vauhdikkaampien kohtien vaihtelut tarjoaisivat koreografiaan paremmin tilaisuuksia esitellä koiran eri puolia. Toisaalta selvät rytmin muutokset ja esim. kappaleen dramaattisemmat kohdat ovat sikäli haastavia, että niihin tehtyjen erityisten elementtien pitäisi sitten kisatilanteessakin onnistua - tasaisemmassa kappaleessa pienet fibat peittyvät helpommin.

Ajattelen nyt, että työstämme ainakin jonkin aikaa tuota Grace Jonesin kappaletta, voihan sen sitten vaihtaa, kun kokemusta on enemmän ja tunnen meidän olevan valmiimpia kappaleeseen, jossa on enemmän vaihtelevuutta ja joka tavallaan paremmin myös mahdollistaa näyttäviä juttuja.
Meidän jälkeemme oli jo pidemmälle ehtineen ryhmän koirakon levyraati, ja Magda seurasi kiinnostuneena kaikki kolme kappaletta. Hienoa menoa!