Lumileikkejä, koiratanssia ja agilityä

Turussa on jatkunut talvi, ja me olemme ottaneet siitä kaiken irti ulkoilemalla paljon. Harrastusrintamallakin on tapahtunut.
Aloitimme uuden harrastuksen, koiratanssin. Lajiin olen tututstunut seuraamalla muutaman kuukauden ajan treenejä oman tokoryhmämme vuoroa odotellessani. Laji vaikuttaa koirille tosi hauskalta ja ohjaajallekin monipuoliselta.
Ensimmäisten treenien jälkeen päällimmäisenä mielessä on monipuolisuus: tunnilla tehdään vaikka mitä - ja vain oma mielikuvitus ja koiran kapasiteetti ovat rajana. Pidempään harrastaneilla ryhmäläisillämme oli mitä erilaisimpia liikkeitä jo hallussa, ja oman sävynsä toivat koirien erilaiset fysiikat ja ulkomuodot: samatkaan liikkeet eivät näytä likimainkaan samoilta erilaisten koirien tekeminä. Toki lajissa on syytä ottaa huomioon oman koiran rakenne, liikkeet, jotka sopivat kevyelle ja pienelle tai lyhytselkäiselle eivät ehkä sovellu raskastekoiselle tai pitkäselkäiselle.
Laji vaikuttaisi kehittävän kontaktin ja koira-omistaja-suhteen lisäksi myös koiran ketteryyttä ja antavan koiralle pähkinöitä ja tukevan sikäli luontevasti sen omaa hoksaamista ja oivaltamista. Koska liikeet voivat olla melkein mitä vain, koiria kannustetaan kokeilemaan ja tarjoamaan erilaisia asioita.
Jo yhden tunnin aikana Magdankin kroppa ja "koppa" olivat monipuolisesti käytössä. Tunti alkoi lämmittelyllä ja isoilla liikkeillä: seuraamisia molemmin puolin (myös esim. jalkojen välissä ja takaperin), paikalla pyörimistä, pujottelua omistajan jalkojen välistä (samoin eteen ja taakse) jne.
Sitten vuorossa olivat maassa tehtävät liikkeet: kierimistä, ryömimistä eteen tai taakse, jalan alta sujahtamista jne. Niiden jälkeen otettiin käpälän käyttöä, koirat opetetaan koskemaan käpälällä erilaisiin kohteisiin, kuten omistajan olkapäähän tai käsivarteen. Hyvää aivojumppaa ja myös motoriikkaa kehittävää! Magdan kanssa tätä tehtiin kosketusalustaa hyväksi käyttäen, tosin Magda on aikamoinen käpälöitsijä (hih) muutenkin, joten käpälän käyttöä on luultavasti aika helppoa kannustaa. Tunnilla otettiin myös esineen (tai omistajan) kiertämistä eri suuntiin ja lopuksi vielä niitä isoja liikkeitä loppuverryttelyksi.
Kotona oli tietysti sitten kokeiltava samoja juttuja Daven kanssa, ja hupsista, sitä intoa! Hiukan haastetta toi Daven koko, esimerkiksi jalan alta sujahtaminen meinasi heittää minut selälleni, kun Dave rynnisti menemään. Jatkossa ajatuksena on hiukan vuorotella Magdan ja Daven kanssa toko- ja tanssitreeneissä niin, että kumpikin pääsee treenailemaan näitä lajeja ryhmässä.
Oman haasteensa tuo eri lajien erottaminen toisistaan - siis koiran kannalta. Samalla vaikuttaa siltä, että treeneissä tehdyt jutut siirtyvät toisinaan arkeenkin. En tiedä, onko tämä agilityn vaikutusta, mutta aika lailla rohkeasti Magda tuntuu olevan kiipeämässä mitä ihmeellisimpiin paikkoihin, kuten nyt alaosastomme vuosikokouksessa hyppäsi avotakkaan! Ei toki ollut tuli takassa, mutta musta ja nokinen se tietysti oli.
Pientä yhteen sovittamista on myös muihin lajeihin: välillä Magda tulee tarjoamaan agissa perusasentoa ja tänään kun yritin radalla sylikäännöstä Magda teki kaksi komeaa tanssipyörähdystä varmana siitä, että sitä juuri haettiin.
Toisaalta myös synergiaetua on nähtävissä: agitreeneissä olen ahkerasti jättänyt Magdaa paikalla makuuseen säätämisteni ajaksi, ja se on kyllä vahvistunut todella - ihmiset ja koirat voivat mennä ohi, ja Makku pysyy hyvin paikallaan. (Tämä siis sisähallissa, ulkona on toki omia haasteitaan..).