maanantai 21. kesäkuuta 2010
Mölleissä, osa 2
Magdan kanssa on treenailtu taas hiukan ahkerammin, loppuviikolle tulivat kolmet varsin mainiot treenit. Lauantaina illalla seitsemältä satoi, oli satanut siihen mennessä jo pari tuntia. Kenttä paikoin lainehti, mutta muutamissa kuivemmissa kohdissa saimme tehtyä mukavasti seuraamiset yms., Magda kun kiertää isompia lammikoita. Olin ihan huippuiloinen, että aivan reilusta sateesta huolimatta Magda teki ja toimi, oli paikoin vähän ylävireessä jopa! Tosin nostatin sitä enemmän kuin yleensä, otin useita luoksetuloja (niiden lammikoiden yli, silloin veti laukalla niin että vesi roiskui) ja osan niin, että lähdin karkuun ja Magda sai jahdata minua. Tanssitin ja leikitin liikkeiden välissä, eikä treenaamisessa ollut mitään ongelmaa. Muutos alkukeväästä on suuri, ja olinkin todella iloinen näistä treeneistä. Myös jäävät teki reilusti ja paikalla makuukin treenin lopussa sujui kivasti.
Yleisesti ottaen jäävissä on vielä epävarmuutta (tai sitä tuli kun sössin ne, alkukeväästä ne olivat kunnossa jo), mutta suunta on oikea - treeneissä jo noin 80 prosenttisesti menevät oikein, ja kokonaisenakin saa tehtyä onnistuneita suorituksia, kunhan alle ottaa ensin osia.
Ääntely paikalla makuussa on toisinaan edelleen ongelma; joskus se vaikuttaa malttamattomuudelta (treenin alussa), joskus taas epävarmuudelta (liian vaikea harjoitus?)- ja toisinaan, aika usein onneksi, ääntä ei ole ollenkaan. Joka tapauksessa tässä riittää työstettävää edelleen.
Dave pääsi lauantaina myös sadetreeneihin, mutta sen kanssa kävimme ensin yhteisellä kävelyllä kahden tutun ja yhden uuden treenikaverin ja koiriensa kanssa. Mukana oli siis Davelle vieras uros, kun lähdimme porukalla sateiselle remmilenkille. Ihan alkuun, kokoontumispaikalla, Daven harja oli pystyssä. Hyvin se silti otti minuun kontaktia, ja harja laski pian. Koko lenkin ajan se kyllä piti tätä uutta tuttavuutta silmällä, mutta eipä siinä sen enempää. Ei rähissyt, murissut tms., vilkuili vaan välillä.
Yleisesti ottaen lenkki meni kontaktissa, otin seuraamista siinä hyvän häiriön alla, ja Dave pystyi kyllä keskittymään. Eteenpäin on siis tultu Davenkin kanssa! Toki tämä lenkkikaveri oli aivan ihanteellinen, koska ei hakenut Daveen lainkaan kontaktia eikä muutenkaan ole rähisevää tai pullistelevaa sorttia. Uros kuitenkin, ja sen asian Dave laittoi saman tien merkille.
Lenkin jälkeen ottettiin Daven kanssa vielä pienet tokoilut, sade jatkui mutta Davea se ei ole koskaan häirinnyt.
Sitten Magdan möllitokoiluihin. Olimme toista kertaa ylituomari Tuija Seren järjestämissä mölleissä, edellisistä on reilu kuukausi. Kuvittelin, ettei minua tällä kertaa jännittäisi, mutta noin tuntia ennen lähtöä oli kotona olo taas kuin teuraaksi oltaisiin viemässä. On tämäkin kiva harrastus! Mutta tuttuun tapaan paikan päällä olo helpotti, Magda oli niin rento ja oma itsensä, että sain siitä voimaa. Ja kyllä, se voisi ihanne tilanteessa mennä toisinkin päin - että minä kykenisin tukemaan koiraa..
Pisteitä tuli enemmän kuin viime kerralla, palkkaa annoin vähemmän. Jäävät olivat viimeksi ihan levällään, nyt paremmat, mutta edelleen hieman epävarmat. Magda toimi paremmalla vireellä, viimeksi oli kyllä varsin tarkka mutta hieman unisen oloinen. Hallilla toisinaan kuultavia innokkaita "kiljahduksia" ei sentään kuultu. Hyvä!
Tuomari: Tuija Sere (tokon virallinen ylituomari)
Paikka: Teollisuusalueen parkkipaikka Peltolassa Turussa
Osallistujia ei laitettu paremmussjärjestykseen, koska esim. palkkaa sai käyttää harkinnan mukaan. Paras onkin verrata omaan tasoomme, ja eteenpäin on taas tultu.
Luoksepäästävyys: 10
(Oikein mallikas. Hiukan oli peppu nousta maasta, kun tuomari kyykistyi eteen, mutta painui takaisin. Magda piti kontaktia minuun vaikka tuomarin silittely selvästi miellytti ja innosti.)
Paikalla makaaminen (1 min): 9
(Nopeat ja hyvät siirtymät sivulta maahan ja maasta istumaan ekoilla käskyillä, pysyi hyvin maassa mutta vinkumisesta lähti piste, vaihtoi myös lonkka-asentoon, mutta siitähän ei pisteitä mene kerran tehtynä.)
Seuraaminen kytkettynä: 9
(Saimme viimeksi saman arvosanan, mutta itse olin tähän tyytyväisempi juuri paremman vireen vuoksi. Minusta ihan kelpo seuraaminen! Ihme ja kumma, Magda osaa juosten seuraamisen vain näissä "kokeissa" - treeneissä tuppaa yleensä edelleen poikittamaan tai innostumaan, jolloin edistää. Taluttimetta seuraamista ei tässä ollut. Vinkiksi sain hakea vielä paremmin sitä liikkeen rytmiä, joka sopii koiralle. Esim. käännökseni olivat hiukan hitaita, eikä Magda ollut varma, olinko pysähtymässä ja tekemässä perusasentoa vai kääntymässä, joten oli jossain kohdassa jo vähällä istua.)
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 6
(Jäävistä en odottanut suuria, koska treeneissäkään eivät vielä aina mene nappiin. Iloinen olin, koska kummassakin jäävässä liikkeessä Magda teki hyvän seuraamisen ja tarjosi heti oikeaa liikettä. Meni ensimmäisestä käskystä, mutta epäusko iski ja nousi ylös, jolloin käskin uudelleen -> meni ja jäi.)
Luoksetulo: 9
(Viime kerralla oli luoksetulossa lähdössä mukaan, nyt jäi hyvin, mutta pientä vikinää kuului. Perusasento aavistuksen vino. Laukalla tuli ja nopsaan haki paikkansa, hyvä!)
Seisominen seuraamisen yhteydessä: 8
(Jääviä vaivaava epävarmuus näkyi siinä, että seisahtui turhan hitaasti. Kun jo seisoi, kehän laidalla toinen koira rähähti, josta Magda otti pienen häiriön, heilahti. Pysyi kuitenkin. Hyvä tyttö!)
Estehyppy: 5
(Meidän bravuurimme ei mennyt tällä kertaa ihan putkeen, mutta oma mokani. Magdalla on hurja hyppyinto, joten lähestyn estettä aina varovasti. Nyt kaarsin kyllä aiemmin saamieni ohjeiden mukaisesti sivusta, mutta jäin sitten turhan kauas esteestä - treeneissä hyppäytän selvästi lähempää. Magda juoksi heti käskystä hypylle ja hyppäsi kauniisti, mutta oli tulla sivulta jo takaisin, ilmeisesti siksi koska olin niin kaukana. Mölleissä kun ollaan, otimme uusinnan tästä, ja siitä tuli priimasuoritus, jonka sitten palkkasin.)
Kokonaisvaikutus: 9
Tuomarin mukaan meillä meni Magdan kanssa hyvin, ja olen samaa mieltä. Viilattavaa on, se on selvä, mutta se peruspaketti ja tekemisen meiniki, kontakti ja yhteistyö kyllä toimii. Itselle jäi erityisen hyvä mieli juuri siitä, että Magda oli niin hyvin mukana. Nyt se näkyi myös lievänä yliyrittämisenä. Jatkossa tyydyn vastaamaan tuomarin kysymykseen nyökkäämällä, ja sitä nyökkäämistäkin pitää harjoitella myös treeneissä, jottei Magda reagoi täpinöissään jo siihen.
PS. Daven luonnetesti on siirretty cd:lle, seuraava askel on, että saan levyn itselleni. Kameraansa ystävällisesti lainannut tuttu on sairaana, haen levyn häneltä kun hän on taas töissä. Sitten on vielä se kysymys, minne tuollaisen varsin pitkän videon saa tallennettua. Vinkkejä saa antaa!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti